Ysit aloittivat tänään esitelmänsä suomalaisista kirjailijoista. Kaikilla meni mukavasti esitelmä, ja niitä oli kiinnostava seurata. :) Esitelmien vuoksi mietiskelin tänään jännittämistä ja löysin Maaret Kallion kirjoittaman kiinnostavan tekstin siitä, miten jännittäminen on inhimillistä ja tarpeellistakin. Tässä on linkki artikkeliin: http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/a1477446231840

Minäkin jännitän oppituntien pitämistä edelleen joskus, vaikka olen pitänyt niitä jo yli viisi vuotta. Jännitän joskus sellaisissa tilanteissa, kun olen valmistellut pitkään esitystä jostakin aiheesta. Se jännittää, kiinnostuuko kukaan tai osaanko esittää asian jotenkin innostavasti. 

Jännittäminen on hyväkin tunne. Esimerkiksi monet näyttelijät ovat kovia jännittäjiä ja silti he haluavat teatterin lavalle. Myös Vesa-Matti Loiri on kertonut, että hän jännittää edelleen niin paljon, että välillä oksentaakin ennen esiintymistä. Tässä lähde tietoon Loirin jännittämisestä: (http://www.voice.fi/musiikki/kansan-rakastama-loiri-jannittaa-oksentaa-ennen-keikkoja-23763. Tässäkin on hyvä artikkeli esiintymisjännityksestä, yliopisto-opiskelijan kirjoittama: http://opiskelijablogi.uta.fi/?p=1826

Häiritsevään jännittämiseen voi saada myös apua monelta taholta. Hengitysharjoitukset, psykologille puhuminen tai kirjallisuuden lukeminen aiheesta voivat auttaa. Kovasta esiintymisjännityksestä kärsiville järjestetään kurssejakin, lyhyitä ja pitkiä. 

P.S. Tänään keksimme seiskaluokkalaisten poikien kanssa medianvälttämishaasteen. Lupasin osallistua itsekin. Tarkoitus on viikon ajan käyttää mahdollisimman vähän mediaa, mielellään ei puolta tuntia enempää päivässä. Joten nyt katoan äkkiä täältä netin ihmeellisestä maailmasta!